Kalevala politisoituu
Kalevalasta tuli jo varhain väline poliittisten, ideologisten ja kulttuuristen julistusten…
Kalevalan kulttuurihistoria
Kalevala politisoituu
Kansanperinteen keruu, hallinta ja omistaminen
Kansanperinteen keruuta ja kerätyn aineksen hyödyntämistä 1800-luvun alkupuolen Suomessa ehdottivat…
Suomalaisen naisen kalevalaiset juuret?
Kalevalan toinen laitos (1849) syntyi ja ilmestyi aikana, jolloin keskusteltiin kiivaastikin…
Kansanrunoutta vai geopolitiikkaa?
Kalevalan yhteiskunnallis-poliittisen aseman ja merkityksen ymmärtämiseksi on nähtävä yhteys 1600-luvun alussa…
Muinaisesta sankariajasta moderniin valtioon
Kalevalan kansallisen arvon kannalta oli keskeistä, että eepoksen katsottiin antaneen kansakunnalle…
Yksi eepos, yksi kansa, yksi kieli?
1800-luvun alkupuolella alkaneessa suomalaisessa kansakunnanmuodostuksessa on havaittavissa muutama tärkeä teema,…
Kalevalan päivä: Suur-Suomesta Paasikiven linjaan
Myöhemmät apologeetit ovat pitäneet Suur-Suomi-liikettä lähinnä nuorten ja intomielisten ylioppilaiden…
Kuusisen Kalevalan runoutta
Otto Wille Kuusinen, yksi harvoista Stalinin puhdistuksista selvinneistä suomalaisista pakolaiskommunistijohtajista,…
Raoul Palmgrenin ”Kalevala marxilaisuuden valossa”
Kalevalan riemuvuoden 1935 juhlinta Suomessa sujui pääasiassa hegemonisen kulttuurin merkeissä…
Yrjö Sirola, marxilaisen Kalevala-tutkimuksen pioneeri
Marxilaisen Kalevala-reseption ensimmäinen merkittävä hahmo on Yrjö Sirola, joka oli…