Kalevalanmaa 2017
Kalevalanmaa oli tanskalaisen Kenneth Greven ohjaama balettispektaakkeli, joka sai ensi-iltansa Suomen 100-vuotisjuhlavuonna, marraskuussa 2017. Se ei suoranaisesti kertonut Kalevalasta vaan maasta, josta Kalevala on kotoisin.
Kenneth Greven suurspektaakkeli sukelsi syvälle suomalaisuuden ytimeen. Tarina ammentaa häpeilemättä tämän maan historian ja kulttuurin merkkipaaluista ja yhdistää rohkeasti eri taidemuotoja keskenään. Lopputuloksena on leikkisä, hullu ja koskettava teos, joka voi syntyä vain ulkopuolisen silmin. (oopperabaletti.fi)
Greve teki baletin rakkaudesta suomalaiseen sieluun, mutta myös meille suomalaisille rakkaita stereotypioita ravistellen ja katsoen suomalaisia kalevalaisen tyypittelyn tuolla puolen.
”Haluan kurkottaa katseen Kalevalasta tosielämään. Mitä Väinämöinen tekisi jos hän olisi elänyt vuonna 1950? Kuka on tänään Suomen Väinämöinen, entä mikä on aikamme sampo?” (oopperabaletti.fi)
Musiikillisena neuvonantajana toiminut Tuomas Kantelinen kuvasi baletin musiikkikokonaisuutta kukkakimpuksi: esihistoriasta nykyisyyteen liikkuvaa balettia kuljettivat suomalaisen musiikin klassikkosäveltäjät Paciuksesta Sibeliuksen kautta Klamiin, mutta myös Värttinä ja Kimmo Pohjonen. (Musiikilliseen kukkakimppuun voi tutustua Kansallisoopperan ja -baletin sivuilla.) Kalevalanmaa sai 26 esitystä Kansallisoopperan lavalla, ja lisäksi se televisioitiin suorana kotikatsomoihin.
Teokseen oli nostettu Suomen esihistorian ja historian ikoniset hetket, mutta myös nykyajan tunnistettavat Suomi-merkit eukonkantoineen ja Angry Birdseineen. Ylen toimittajan Jonni Aromaan kuvaus teoksesta ei ollut mairitteleva: ”Kokonaisuudesta tulee tunne, että Kansallisoopperan lavalle on yritetty siirtää samalla kertaa sekä Kansallisarkisto, Kansallismuseo että Ateneum lavatansseilla höystettynä.” (Yle uutiset 3.11.2017.)
Helsingin Sanomien kriitikon Jussi Tossavaisen mukaan kyseessä olivat sen sijaan koko juhlavuoden parhaat bileet. Vaikka ohjaaja Greve oli katsonut suomalaisuutta ulkopuolisena, Tossavainen näki eeppisten hetkien ja suomalaisuuskliseiden valinnoissa myös sisäpiirihuumoria: ”Ei ulkomaalainen tästä ymmärtäisi mitään, se on niin täyteen ahdettu suomalaista ikonografiaa. Viittauksia tuttuihin maalauksiin ja musiikkia, mikä menee kulttuurissa kasvaneen selkäytimeen. Meille tämä on lahjaksi tehtykin.”
Kenneth Greve: Kalevalanmaa. Kuvat: Mirka Kleemola 2017. © Suomen kansallisbaletti.
-
- Kalevalanmaa 2017: Aapo Siikala, Antti Keinänen, Terhi Talo, Arne Estlander. Kuva Mirka Kleemola.
-
- Kalevalanmaa 2017: Värttinä. Mirka Kleemola.
-
- Kalevalanmaa 2017: Hanako Matsune, Terhi Talo. Kuva Mirka Kleemola.
-
- Kalevalanmaa 2017: Tiina Myllymäki, Jouka Valkama, Terhi Talo. Kuva Mirka Kleemola.
-
- Kalevalanmaa 2017: Sergei Popov. Kuva Mirka Kleemola.
-
- Kenneth Greve, Kalevalanmaa 2017. Kuva Mirka Kleemola.
Viitteet
Aromaa, Jonni: ”Toimittajalta: Kansallisbaletin Kalevalanmaa on ontto kuva Suomesta”. – Yle 3.11.2017. https://yle.fi/uutiset/3-9913528
Suomen kansallisooppera ja -baletti https://oopperabaletti.fi/ohjelmisto-ja-liput/kalevalanmaa/
Tossavainen, Jussi: ”Lähtiäisiksi Kenneth Greve antaa parhaan mahdollisen lahjan Suomelle – Kalevalanmaa liikuttaa ja naurattaa” – Helsingin Sanomat 4.11.2017. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005436639.html