Kalevalaa animoituna

1970-luvun vilkastuvalle animaatiotuotannolle Kalevala tarjosi erinomaista materiaalia. Eepoksen tunnetuimpia animaatioversioita ovat Seppo Niinirannan Kalevala (1975) sekä Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin Sammon tarina (1971–1974).

Niinirannan elokuvan hahmot on tehty ohuesta pahvista, ja ne näkyvät silhuetteina värillistä taustaa varten. Elokuvassa on useita lyhyitä osia maailman syntytarinasta aina sammon ryöstöön. Niiniranta (s. 1927) on suomalaisen animaatioelokuvan merkittävä pioneeri ja Kalevalan aiheiden lisäksi käsitellyt tuotannossaan mm. kreikkalaista mytologiaa, Andersenin satuja ja Runebergin Sven Tuuvaa.

Reijo Niiniranta teki hienon siluettianimaatiosarjan Kalevalasta vuonna 1975. Kuva Kyllikin ryöstöstä. Animaatio esitettiin YLE TV1:ssä joulukuussa 1980.

Nelimarkan ja Seeckin Sammon tarina koostuu useista lyhytelokuvista. Punaisena lankana on aineellista hyvää tuottava sampo sekä Kalevan ja Pohjolan kansojen kiista oikeudenmukaisuudesta. Kuusiosaisen sarjan jaksot ovat ”Väinämöisen kosiomatka”, ”Riitapukari ja Viisas Väinämöinen”, ”Sepon matka Pohjolaan”, ”Sopimus Sammon takomisesta”, ”Sammon taonta” ja ”Sammon ryöstö”. Sarjan tavoitteena oli – kuten juonitiivistelmä totesi – ”herättää lapsissa kiinnostusta Kalevalaa ja suomalaista kansanperinnettä kohtaan esittämällä Kalevalan tapahtumia värikkäällä ja elämänläheisellä tavalla”. Sammon tarinasta tehtiin myös puolen tunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi tiivistetty videoversio, joka sai laajan levikin, ja lisäksi Nelimarkka muokkasi animaatiosta sarjakuvakirjan Sammon ryöstö (1973). Kansallisia aiheita Nelimarkka ja Seeck jatkoivat sittemmin animaatioillaan Piispa Henrik ja Lalli (1975) ja Seitsemän veljestä (1979).

Sammon tarina, käsikirjoitus ja kuvat Riitta Nelimarkka, kuvaus Jaakko Seeck, musiikki Philip Donner. Koko Kalevala-animaatiosarja nähtiin YLE Koulu-tv:ssä vuosina 1972–1974.

Siinä missä 1980-luvulla sekä animaation että Kalevalan kouluopetus saatettiin kuitata pimentämällä luokkahuone ja työntämällä Nelimarkan ja Seeckin Sammon tarinan puolituntinen tiivistelmä-vhs videolaitteeseen, 2010-luvun nopea tekninen kehitys avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia liikkuvan kuvan tuottamiseen.

Katso esimerkiksi

YouTube-kanava Kalevala-animaatioita

 


Pohjana ote Kari Immosen, Kari Kallioniemen, Kimi Kärjen, Kimmo Laineen ja Hannu Salmen artikkelista Kalevalasta populaarikulttuuriin. Kalevalan kulttuurihistoria, SKS 2008.