Arjen estetiikkaa, mainoksia ja mielikuvia
Kalevalaan on sen ilmestymisestä alkaen liitetty erilaisia mielikuvakytkentöjä. Erityisesti kansakunnan kulttuurisen rakentamisen huippuvaiheessa, 1800–1900-lukujen vaihteessa, kalevalaiset nimet ja niiden kantamat mielikuvat löysivät tiensä mitä moninaisimpiin yhteyksiin, tupakka-askeista urheiluseuroihin ja pankeista suklaakääreisiin.
Iivana Shemeikka soittaa kannelta. Suistamo, Muuanto. I. K. Inha julkaisi kuvan teoksessaan Suomi kuvissa 1896. ”Vielä tapaa kannelta Savossa ja Karjalassa”, hän sanoi. ”Sen vieno ääni täyttää koko hämärän savupirtin, ja äänettöminä sitä kuuntelevat kaikki, kun taitavan soittajan näpit hyppelevät sen kielillä. Ja tässä ympäristössä paisuu sen merkitys äärettömästi. Monien sukupolvien ilot ja surut puhuvat noista yksinkertaisista sävelistä.” (Kuvalähde: SKS:n arkisto, kuva I. K. Inha)
-
- Runonlaulajat, Aino, ja Kullervo koristavat savukerasioita. 1910-luku. (Kuvalähde: Jukka Kettusen kokoelmat, kuva Eija Hukka)
-
- Makeispapereissa Tapio, Väinämöinen ja Aino (1900-luvun alku). (Kuvalähde: Kalevi A. Liimataisen kokoelmat)
-
- Kalevalan satavuotisuutta juhlistettiin postimerkein 28. helmikuuta 1935. Jorma Gallen-Kallelan suunnittelemien postimerkkien aiheina olivat Kullervon sotaanlähtö, Sammon puolustus ja runonlaulajat. (Kuvalähde: Postimuseo, julkaistu Itella Oyj:n luvalla)
-
- Hakkapeliitta-lehden takakannessa ollut kansallisten vakuutusyhtiöiden mainos vuodelta 1938. (Kuvalähde: Hakkapeliitan joulu, 1938)
-
- Kaleva-viinin etiketti 1890-luvulta. (Kuvalähde: Kalevi A. Liimataisen kokoelmat)
-
- Väinämöisen palttoon napit -ruiskeksipakkaus 2000-luvulta. (Kuvalähde: Arkkivoltti, Kari Lehtonen)
